Yritysturvallisuus rakentuu varautumissuunnitelmien pohjalle
Jaa sivu:
Yrittäjä, yritys ja jokainen organisaatio joutuu tekemään lukuisan määrän suunnitelmia, jotka tähtäävät toiminnan turvallisuuden varmistamiseen. Varautumissuunnitelmat ovat kaiken turvallisuustoiminnan perusta. Suunnitelma sinänsä ei vielä lisää turvallisuutta, sen tekevät vasta suunnitelmien toimeenpano ja noudattaminen.
Yritysturvallisuuden kuten myös erilaisten yksityisten tai yleisten organisaatioiden varautumissuunnitelmia tehdään joko lain edellyttäminä tai omakohtaisiin tarpeisiin. Niiden tarkoitus on kuitenkin sama, henkilöstön ja tuotantolaitoksen tai palveluyrityksen toiminnan turvaaminen kaikissa oloissa. Varautuminen on riskianalyysien tekemistä ja riskienhallintaa. Suunnitelmat on tehtävä normaalioloissa ja myös normaalioloja varten, unohtamatta, että poikkeustilanne voi iskeä päälle ennalta varoittamatta.
Yritysturvallisuuden perusta rakennetaan johdon ja henkilöstön yhteistyöllä. Sillä varmistetaan toiminnan turvallinen ylläpito ja henkilöstön riittävä ammattitaito. Turvallisuus on yritykselle sisäinen voimavara ja työviihtyvyyttä ja tuotantoa lisäävä tekijä. Ulospäin se kertoo viestin turvallisuuden arvostamisesta ja lisää luottamusta, luotettavuutta ja varmuutta yrityksen toimintaa kohtaan.
Vastuun yritysturvallisuuden tasosta kantaa luonnollisesti yrityksen ylin johto. Se asettaa raamit missä puitteissa toimitaan ja mihin satsataan. Ylimmällä johdolla on myös juridinen vastuu. Toteutukseen osallistuu koko yrityksen henkilöstö.
Panos suhteessa hyötyyn
Yritysturvallisuus on luonnollisesti myös kustannustekijä. Turvallisuuden järjestelmällinen luominen tapahtuu usein kuitenkin kuin huomaamatta. Turvallisuuden elementit rakentuvat luotaessa yrityksen normaalia toimintaa. On huolehdittava työturvallisuudesta, asiakasturvallisuudesta, tietojärjestelmien turvallisuudesta, paloturvallisuudesta, on varauduttava varkauksiin, murtoihin, vesivahinkoihin ja on huolehdittava henkilöstön matkustusturvallisuudesta ja ääritapauksissa on varauduttava myös terrorismin vaaraan.
Panostus turvallisuustekijöiden osatekijöihin tehdään järkevästi riskianalyysin pohjalta ja yritys tietenkin panostaa sellaisiin tekijöihin, joista on hyötyä, ei tarpeettomiin ratkaisuihin. Näin panos säilyy suhteessa hyötyyn. Se voi olla liiketoiminnallinen tai tekninen hyöty tai se voi olla yksittäisen osaston tai yksittäisen työntekijän saama hyöty.
Työturvallisuuden lisäksi ”arkipäiväiseen” turvallisuuteen kuuluu toimitilan ja kiinteistön turvallisuudesta huolehtiminen. Yhä tärkeämmäksi myös pk-yrityksille on käynyt, ettei toimitiloihin pääse ulkopuolisia henkilöitä. Tämä edellyttää kulunvalvontajärjestelmää, jota voidaan tehostaa kameravalvonnalla. Yksinkertainen toimi, joka olisi auttanut monien varkaustapausten selvittämisessä, mutta joka jää helposti tekemättä. ”Sinisilmäisyys” ja liiallinen luottamus tulevat yleensä kalliimmaksi kuin yksinkertaiset turvallisuusjärjestelyt.
Covid-pandemian voidaan sanoa edustavan riskien toista ääripäätä. Harva osasi siihen varautua tai edes uskoi sen enää tähän maailman aikaan olevan mahdollinen. Niinpä tilanne karkasi käsistä ja johti hätäratkaisuihin, joilla pandemia oletettiin saatavan hallintaan ensimmäisen vaiheen jälkeen. Varsin pian oli jo pakko varautua toiseen vaiheeseen. Se toteutui, mutta sekään ei riittänyt, tuli kolmas vaihe ja vieläpä neljäskin. Näin siitä huolimatta, että niin yhteiskunta kuin yritykset ja yhteiskunnalliset organisaatiot tekivät valtavat satsaukset sekä rahallisesti että henkisesti pandemian nitistämiseksi.
Turvallisuus on kaikkien organisaatioiden toimintaedellytys
Yhtä hyvin kuin paperitehdas tai ydinvoimala tarvitsee jykevän turvallisuusohjelman, niin omiin tarpeisiinsa sovelletun ohjelman tarvitsee pieni autokorjaamo tai hampurilaiskioski ja maatila tai kaivinkoneyrittäjä.
Vahingot riskien lauetessa tai poikkeusoloissa ovat suhteellisia, yleensä suhteessa yrityksen kykyyn selvitä niistä. Pk-yrityksille näennäisesti pienetkin turvallisuusongelmat voivat olla kohtalokkaita. Yksin tai kaksin pyöritettävä yritys voi kriisiytyä hetkessä jo pitkäaikaisen sairaustapauksen tai materiaalitoimituksen keskeytymisen vuoksi, ellei sillä ole toteuttamiskelpoista varautumissuunnitelmaa henkilötyön korvaamisesta tai vaihtoehtoista materiaalitoimittajaa.
Yritysturvallisuus on herkästi horjuva arvo ja elementti. Sen vakauteen on paras panostaa.